Ismo Elo

Tietotekniikan opetus Kuhalan koululla 1980 ja 90 luvulla

Edellinen kevätlukukausi Tampereella.

Tulin Kuhalan lukioon fysiikan ja matematiikan lehtoriksi syksyllä 1982.
Olin edellisenä kevätlukukautena Tampereella Amurin koululla (yläaste).
Olin saanut kokeilua varten käyttööni Sharpin  taskutietokoneen, jossa
oli 1,2 kB muistia ja Basic ohjelmointikieli. Lisäksi siinä oli pieni kirjoitin.
Nykyisin puhutaan, kuinka kouluissa aletaan koodaamaan; kyllä silloinkin
koodattiin. Perustimme ATK-kerhon ja oppilaat koodasivat tietokoneohjelmia
Basic-kielellä. Yleensä ohjelmiin liitettiin kuva, joka tehtiin kirjaimilla, koska
varsinaista grafiikkaa ei ollut.

taskukone (225K)
Välituntisinkin oppilaat halusivat lainata konetta ja tehdä ohjelmia.
Tästä kokeilusta kiiri tieto Kuhalan lukioon jo edelläni.

Taskutietokonetta käytettiin  vielä jonkin verran syksyllä  Kuhalan lukiolla.

ABC-80

Kun tulin Kuhalan kouluun, siellä oli yksi ruotsalainen ABC-80-tietokone, jossa oli Basic
ohjelmointikieli, kasettinauhuri ohjelmien tallennusta varten, näyttö ja kirjoitin. Kuvien tulostamista
varten piti asentaa erillinen grafiikkakortti. Kuvien pikselikoko oli noin 5 mm x 5mm.
Kuvat suunniteltiin ruudulliselle paperille, josta ne ohjelmoitiin Basicilla.

Tällöin oli tietokone vielä harvalla koululla.
ATK kytkettiin aluksi matematiikan opetukseen. Matematiikkaohjelmia ei kuitenkaan vielä ollut.
Opetus olikin vain Basic-kielen opettelua.
 

ABC-80 (76K)

Oppilaat innostuivat pelien ohjelmoinnin lisäksi kuvien ohjelmoinnista niin,
että halusivat suunnitella kuvia myös kuvaamataidon tunneilla.
Kuvaamataidon opettaja Hilkka Rutanen innostui ajatuksesta. Opilaat hakivat
myös kudontamalleja tekstiililuokasta ja niitä oli mukava ohjelmoida tietokonekuviksi.

kissat (54K)

Lopulta he myös ohjelmoivat kuviksen tunneilla.
Basicilla oli helppo tehdä myös pieniä animaatioita.


perho (49K)

Perhos animaatiossa perhosen kuva sammui välillä ja
siirtyi vähän eteenpäin. Näin syntyi mielikuva lentämisestä.
80-luvun alussa ei ollut tietokantaohjelmia, mutta kuvaamataidossa
tehtiin kaksi yksinkertaista tietokantaa.

Toinen Forssan rakennuksista, josta kuva alla, Musiikkiopisto.
musiikkiopisto (2K)

Toisessa, taidehistorian tietokannassa oli tietoja taiteilijoista.
Dali (8K)

Halutut tiedot saatiin sisällysluettelossa näkyvän numeron painalluksella.

Texas Intruments Homecomputer 1983
Sitten minua pyydettiin Texas Intruments Finland Oy:lle Laskinten asiantuntijaksi ja heille oli tullut juuri
uusi kotitietokone, Home computer.   Se oli vähän aikaansa edellä. Siinä oli 16 bitin muisti, värigrafiikka,
ääni ja puhesyntetisaattori.
Sain sen koululle kokeiluun. Kuvan teko sillä oli joustavampaa ja sillä voi myös ohjelmoida musiikkia.
Lisäksi siinä oli puhesyntetisaattori, jossa oli 200 englanninkielistä sanaa.
Ohjelmoimme koneella aamunavauksen. Ohjelmoimme musiikiksi "Oi katsele lintua oksalla puun"
Ja puhesyntetisaattorilla toivotimme englanniksi hyvää koulupäivää. Liekö ollut maailman ensimmäinen
tietokoneen pitämä koulun aamunavaus?

texas (155K)
Tämä kone nostettiin yleensä kirjastoon, jossa oli enemmän tilaa.
USA pelkäsi tietokoneiden kulkeutumista Neuvostoliittoon ja sen myynti lopetettiin ja meidän piti myös
palauttaa kone maahantuojalle.

Miten meillä ja muualla?

Indianan yliopiston taideinstituuttiin tuli oppilaita kuvaamataidon tunnilla piirtämään tietokoneella 1983.
Vanhempaa tietoa ei löytynyt, joten Kuhalan koulu lienee ollut ensimmäinen ja ainakin tietokoneen käyttö omassa
kuviksen luokassa.


Taideteollisella Korkeakoululla aloitettiin vuonna 1984 ATK-koulutus kuvaamataidon opettajiksi aikoville.
Asikainen ja Rautsalo kokeilivat vuonna 1985 Jyväskylän yliopistolla tietokoneen käyttöä kuvaamataidossa.

Hilkka Rutanen sai viran Urjalasta ja hänen mukanaan kuvaamataidon tietokonekokeilu siirtyi myös Urjalaan Huhdin koululle.
Muut opettajat jatkoivat innokkaina kokeilua.

kokko (284K)

lepakot (286K)
Urjalan koulun oppilaitten tekemiä animaatiokuvia. Alkupeäisissä kuvissa liekit loimuavat ja lepakot lentelevät.

Kun seuraa nykyistä kehitystä, esim. Angry Birdsin menestystä, jää miettimään kuinka paljon Kuhalan koulun
toiminta vaikutti tähän. Ei tietystikään yksityisen yrityksen toimintaan, vaan siihen, että Suomessa
tämän tyyppinen opetus alkoi varhain. Tehtiin pelejä ja piirrettiin tietokoneella. Yksi oppilas sai IBM:ltä
1000 mk stipendin ohjelmointitaitonsa ansiosta, hän teki enimmäkseen yksinkertaisia pelejä. Jatkossa hän eteni
niin kovaa vauhtia, että opettajan tehtäväksi jäi vain etsiä sopivia kirjoja avuksi.

Koulutimme kuvaamataidon ja tekstiilityön opettajia Kuhalan koululla ja koulun ulkopuolella.
Toimeksiantajina olivat Hämeen lääninhallitus ja Taideteollinen korkeakoulu. Kerran myös Hämeenlinnassa opettajain koulutuslaitoksella ym.

kurssi (370K)
Kuva on Oulusta Taideteollisen korkeakoulun järjestämältä Kuvaamataidon opettajien täydennyskurssilta.
Olimme vastaavalla kursilla kahtena kesänä.

Mikromikko 1

Seuraavana vuonna onnistuimme saamaan koululle lainaksi Mikromikko 1 tietokoneen.
Muistia siinä oli jo 64 kB.
Mikkohiiren ja BMC-piirturin. Mikkohiiren mukana tuli myös Sampo-ohjelma,
jolla oli helppo koodata kuvia. Tätä käytti niin lukio kuin yläastekin.
Saimme myös GED-ohjelman, mutta sen käyttö ei ollut yhtä suosittua kuin suomalaisen Sampo-ohjelman.
Lopuksi saimme vielä käyttöömme värigrafiikkanäytöllä varustetun Mikromikko 1:n. Laiteita kuljetettiin myös
muille kouluille, mm. Urjalaan. Opittiin käyttämään tehokkaasti yhtä tietokonetta koko luokan opetukseen.
Aluksi opettaja näytti yhteisesti koko luokalle, sitten oppilat työskentelivät pareittain tekemiemme
ohjeitten avulla. Oppilaat myös opettivat toisiaan. Muut työskentelivät samanaikaisesti tavanomaisin
menetelmin.
Tätä kesti vain yhden lukukauden. Lukuvuonna 1985 - 86 koululle hankittiin 6 kpl Mikromikko 1 tietokoneita
ja verkko. Ne olivat mustavalkoisilla näytöillä. Käyttöömme jäi edellee Mikkohiiri ja Sampo-ohjelma.

Commodore 64

Mikromikot edustivat standardoitua järjestelmää ja käyttöjärjestelma oli CPM. Kouluhallitus ja
Forssan kunnan asiantuntijat suosivat tätä. IBM ylläpiti käsitystä, ettei kuva ja värit ole tarpeellisia,
koska IBM erehtyi ottamaan Intellin prosessorit, joille kuva ei ollut oleellinen. Motorola myöhästyi
IBM:n tarjouksesta. Motorolan prosessorit olivat kehittyneempiä ja ne tulivat mm Appleen
ja Commodoren koneisiin.
Onnistuimme hankkimaan kuitenkin 4 commodore 64 tietokonetta.
Näitä käytettiin fysiikassa, tietotekniikassa, kuvaamataidossa ja tekstiilitöissä. Myöhemmin kokeiltiin
myös musiikissa. Commodore 64:ssä on kaksi analogista peliporttia joita oli helppo käyttää moneen asiaa.
Ostimme piirtotaulun, johon voitiin piirtää muovikynällä ja piirtokynän jolla voi piirtää suoraan kuvaruutuun.
Rakensin siihen kahdeksan releen kortin.
Koska Commodore 64 oli 8 bittinen, kortilla voi helposti ohjelmoida peliportteja binääriluvuilla.
Oppilaat rakensivat robotin ja ohjasimme sitä tämän kortin avulla. Oppilaat tutustuivat binäärijärjestelmään
huomaamattaan.

"Tietokone kuvaamataidossa" oli kouluhallituksen hyväksymä virallinen kokeilu vuosina 1985-86 ja 1986-87.
Vaikka kyseessä oli lukiokokeilu, käytettiin tietokonetta jatkuvasti myös yläasteen kuvaamataidon tunneilla.

Amiga

1980-luvun puolivälissä tuli markkinoille Amiga tietokoneet. Ne olivat hyvin kehittyneitä koska niissä oli erilliset
grafiikka, musiikki ja animaatioprosessorit. Hankimme koululle Amigan ja kun vielä hankimme ns. turbokovalevyn, jossa
oli itsessään jonkinverran muistia, voimme tehdä kolmiulotteisia animaatioita koneella, jonka muisti noli 500 kB.
Samaan päästiin vasta useita vuosia myöhemmin IBM:n kehittämillä PC-koneilla, mutta silloin tarvittava musti oli
gigojen luokkaa.

Commodore kehitti kuusnelosta ja Amigaa itsensä velkaiseksi, mutta se ei pystynyt kilpailemaan IBM:n kanssa ja
ajautui konkurssiin.
Vaikka nykyisin ei enää 64 ja Amiga ole käytössä, niillä pystyttiin näyttämään oppilaille mikä on mahdollista
tietokoneilla. Toisin sanoen pystyttiin havainnollistamaan nykypäivää.

PC ja Internet

Lisäksi hankimme AD/DA- muuntimen, jonka avulla voi tehdä fysiikan mittauksia. Koska fysiiikan luokassa ei ollut
tietokonetta jäi muuntimen käyttö lähinnä ATK-tunneille mittaustekniikan opetteluun.
Suomi liittyi Internetiin marraskuussa 1988 korkeakoulujen Funetin kautta, mutta koulumaailmassa yhteys oli
mahdollista vasta 1993, kun EUnet Finland aloitti Internet-yhteyksien tarjoamisen Aluksi yhteyden saaminen oli
onnenkauppaa ja oli tietysti opettajan syy, jos ei kaikki toiminut. Yritin havainnollistaa lukiossa tiedon etsintää
Internetistä, mutta liian aikaisin. Sitä varten tarkoitettu fysiikan harjoitustyö epäonnistui täysin, koska yhteys
Internettiin toimi miten sattui. Tietoa kyllä Internetistä löytyi, mutta yhteyksien katkeilun vuoksi tietoa
piti hakea kirjoista, mikä hermostutti oppilaat ja he edelleen vanhempansa ja rehtorin. Kärpäsestä tehtiin härkänen.
Pian yhteydet kuitenkin paranivat. Käytetty selain oli Netscape.

Sitten lukiot yhdistettiin ja ensimmäisenä lukion ATK-opetus siirrettiin kokonaan Linikkalan lukioon.


Kommentit, korjaukset ja lisäykset voi lähettää osoitteeseen: ismo.elo@mbnet.fi