sampo

Mikä oli Sampo

Kun noin 1000 tonnin massainen kappale osui Maan ilmakehään kymmeniä kilometrejä sekunnissa, kappaleen pinta kuumeni ja laajeni kunnes  sen pintakerrokset irtosivat n. 5 - 10 km korkeudessa. Kappaleet tekivät yhdeksän kraatteria, joista pääkraatteri on 110 m halkasiainen. Suurimman kappaleen energia purkautui räjähtämällä ja  ympäristöön levisi kymmeniä kilogrammoja rautapalasia. Kalevalan tekstistä päätellen kraatterin pohjalle jäi isohko kimpale meteoriittia, ellei kyseessä ollut sivukraatteriin pudonnut kappale. Näitä kutsuttuiin sammoksi. Sampo käsitteen pohjana on sammas, jonka kuviteltiin kannattavan taivasta eli kirjokantta.

Elettiin vielä kivikautta, mutta pian huomattiin meteoriitin palojen arvo. Monet niistä olivat arvokkaita työkaluja. Monet olivat valmiiksi teräviä teräaseita.

palini1 (75K)

Kuvassa on meteoriitin palanen, joka on samallainen
kuin Kaalille pudonneet. Tämä putosi Ihotte Alinille 1945.

Kreikan kauppiaat tunsivat jo metallin takomisen ja ilmeisesti heiltä Ilmarinen sai oppinsa ja ryhtyi takomaan sampoa. Sammon takominen ei merkinnyt, että taotaan esinettä nimeltään sampo, vaan materiaalina oli sampo.

Sampo toi todella rikkautta. Edesmennyt kirjailija ja presidentti Lennard Meri mainitsi kirjassaan "Hopean valkea" lasten lorun:
"Minä leivän kaleville, kalevi mulle rautaa, minä raudan  Rõdulle, Rõdu mulle kultaa." Samporauta oli siis vaihdon väline. Ilmeisesti rauta oli silloin kultaakin arvokkaampaa.

Pohjan akka ja pohjolan emäntä lienevät alkuaan kaksi eri asiaa. Pohjan akka oli itse pääkraatteri, jonka hampaat olivat räjähdyksessä kääntyneitä kiviä. Pohjolan emäntä sensijaan oli oikea ihminen, joka hallitsi Kaalin kraatterilla. Suomen muinaisrunoissa käytetään nimitystä a "Vuojolan emäntä"
 
Pohjola tulee sanasta pohja, jolla tarkoitettiin alkuaan taivaan pohjaa. Taivas ajateltiin  ikäänkuin ylössuin olevaksi padaksi ja pohjassa oli kohta, jonka ympäri taivas pyöri. Neljä tuhatta vuotta sitten ei pohjassa ollut selkeää tähteä, siksi Kalevala ei mainitse pohjantähteä. Myöhemmin pohjantähdestä tuli taivaan naula, jonka ympäri taivas pyöri.
Taivaan pohja oli joka tapauksessa pohjoisen suunnassa ja Otava pyöri sen ympäri, siksi Otavainen piti oppia tuntemaan hyvin. Otava oli kello ja kompassi sekä osittain myös kalenteri.

Kaalin meteoriitti
Miksi Väinämöinen nousi Otavaista oppimaan